Ou­lus­sa jär­jes­tet­tiin muu­ta­ma viik­ko sit­ten jo kah­den­nen­tois­ta ker­ran kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­se­mi­naa­ri. Tee­ma­na oli Ve­toa ja pi­toa asu­mi­seen Ou­lus­sa! Jot­ta koko Ou­lus­sa oli­si jat­kos­sa­kin ve­toa ja pi­toa, tu­lee eri alu­eil­la ol­la tar­jol­la asun­to­ja ja pal­ve­lui­ta eri­lai­siin tar­pei­siin ja elä­män­ti­lan­tei­siin.

Kaa­voi­tuk­ses­ta päät­tä­mi­nen on yk­si kun­nal­lis­hal­lin­non tär­keä ydi­na­lue. Täl­lä vai­ku­te­taan suo­raan kun­nan elin­voi­maan yri­tys­ten toi­min­ta­e­del­ly­tys­ten kaut­ta.

Tou­hu­la-päi­vä­ko­tien pe­rus­ta­ja ja var­hais­kas­va­tus­joh­ta­ja, joka täl­lä het­kel­lä kes­kit­tyy Tou­hu­lan kou­lu­tus­vien­tiin ja kan­sain­vä­lis­ty­mi­seen.

Tor­ni­nos­tu­rin il­mes­ty­mi­nen kau­pun­ki­ku­vaan on ai­na iloi­nen asia. Se ker­too, et­tä kau­pun­ki kas­vaa, ke­hit­tyy ja uu­dis­tuu.

Mikä on eni­ten ho­e­tuin mant­ra täl­lä het­kel­lä? Jo­hon kaik­ki us­koo ja to­dek­si­kin tie­tää? Maa­il­ma muut­tuu. Kuu­los­taa­ko tu­tul­ta? Mei­dän on py­syt­tä­vä muu­tok­ses­sa mu­ka­na, mant­ra jat­kuu. Tot­ta se­kin (lä­hes) kaik­kien mie­les­tä.

Mi­nul­la on ta­ka­na 16 juos­tua täys­ma­ra­to­nia, jo­ten jon­kin­lai­nen ko­ke­mus nii­hin on ker­ty­nyt. Sil­ti jo­kais­ta ma­ra­to­nia jän­nit­tää, ei­kä mi­kään niis­tä ole ol­lut sa­man­lai­nen kes­ke­nään. Yl­lä­tyk­siä on tul­lut jo­kai­ses­sa, po­si­tii­vi­sia ja ne­ga­tii­vi­sia; juok­se­mi­nen ei lä­hes­kään ai­na suju hel­pos­ti. Juos­tes­sa ko­kee ai­na hy­viä ja huo­no­ja het­kiä, ja vä­lil­lä juok­su saat­taa tök­kiä tosi pa­has­ti, mut­ta sil­ti juok­se­mi­sen jäl­keen on hyvä fii­lis. Sa­man­lais­ta oloa ei saa kun­to­sa­lit­ree­nin jäl­keen, kos­ka juos­tes­sa pää tyh­je­nee ja sen jäl­keen on hy­väl­lä ta­val­la poik­ki. Mi­nul­le juok­su on­kin ol­lut jo vuo­si­kau­sia pait­si fyy­si­nen, myös hen­ki­nen ja jopa me­di­ta­tii­vi­nen har­joi­tus.

Mi­nis­te­ri­ös­sä on pää­tet­ty, et­tä sai­raa­las­sa pi­tää syn­tyä vä­hin­tään 1 000 vau­vaa vuo­des­sa. Muu­ten syn­nyt­tä­mi­nen ei ole tur­val­lis­ta. Tu­hat­han on­kin mu­ka­van tur­val­li­nen ta­sa­lu­ku.

Pien­si­joit­ta­jien suun­taan pu­hal­si vii­kol­la pu­hu­ri. Suo­men Pan­kin pää­joh­ta­ja Ol­li Rehn ke­hot­ti per­hei­tä te­ke­mään stres­si­tes­tin asun­to­lai­no­jen nou­sun va­ral­ta. Reh­nin ter­vei­set kos­ket­ta­vat eri­tyi­ses­ti per­hei­tä, jot­ka ovat vel­ka­ra­hal­la si­joit­ta­neet ker­ros­ta­lo­a­sun­toi­hin vuok­ra­tak­seen nii­tä.

Suo­ma­lai­nen hy­vin­voin­tiyh­teis­kun­ta on ra­ken­net­tu vii­mei­sen 70 vuo­den ai­ka­na. Tä­hän työ­hön ovat osal­lis­tu­neet kaik­ki suo­ma­lai­set. Kan­ta­va aja­tus on ol­lut se, et­tä kai­kil­la oli­si tasa-ar­voi­set mah­dol­li­suu­det me­nes­tyä omil­la vah­vuuk­sil­laan. Täs­tä mah­dol­li­suuk­sien tasa-ar­vos­ta olem­me pi­tä­neet huol­ta muun mu­as­sa kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäm­me ja so­si­aa­li­tur­van avul­la. Suu­ri osa vä­es­tös­tä pär­jää­kin eri­no­mai­ses­ti ja voi hy­vin, mut­ta mo­nel­la on vai­keuk­sia py­syä kii­vaas­sa tah­dis­sa mu­ka­na.

Kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tys on voi­ma­kas­ta. Se on jat­ku­nut sa­man­lai­se­na kau­an riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä puo­lue on ol­lut pää­vas­tuus­sa po­li­tii­kan si­säl­lös­tä.