Oulu
Martti Turunen
martti.turunen@forum24.fi
Ikä ei tunnu painavan Toripolliisia. Pikemminkin päinvastoin.
Oulun tori sai parimetrisen polliisinsa jo syyskuussa 1987, mutta kuvia siitä napsitaan yhä vain. Monen mielestä jopa kiihtyvällä tahdilla.
– Patsas koetaan ystävällismielisenä ja se on taputeltavissa, perustelee patsan suosiota Toripolliisineuvoston puheenjohtajana aikoinaan toiminut kauppaneuvos Ilkka Lantto.
Suosio selittyneekin osin juuri sijainnilla. Nähdäkseen Toripolliisin sitä ei tarvitse lähteä etsimään.Vallan sympaattinen, inhimillinen ja erottuva hahmohan se on, myöntelee kulttuurijohtaja Samu Forsblom Oulun kaupungilta.
– Naiiviudessaan se on vetoava ja lisäksi siinä on oikea tarina takana.
Kuka keksi Toripolliisin?
Syyllisin tai oikeastaan ansioitunein toripolliisipatsaan tuloon lienee jo edesmennyt galleristi, Oulun taidemuseon silloinen näyttelysihteeri Kaija-Rita Koivisto.
Koivisto halusi löytää tunnuksen tai patsaan torille, joka ilmentäisi Oulua.
Kun Koivisto ja niin ikään edesmennys taidepersoona Kaisu Mikkola sitten näkivät pienen poliisiveistoksen kajaanilaisen kuvanveistäjän, vuonna 2001 kuolleen Kaarlo Mikkosen luona, se oli menoa se.
Pian oli hieman isompi porukka koossa.
– Siitä se idea syntyi. Aloimme suunnitella erilaisia tapahtumia patsashankkeen tunnetuksi tekemiseksi ja rahankeräystä, Lantto kertoo. Hänen puolisonsa Pipu Lantto oli Toripolliisineuvoston sihteeri.
Patsashankkeen eteneminen ei jäänyt kiinni Ilmo Paanasestakaan, hänkin jo menehtynyt Oulun silloinen kaupunginjohtaja.
– Oli ennakkoluulottomia, vähän hulluja ihmisiä, Ilkka Lantto summaa.
"Patsas ja hinta alas"
Varoja kerättiin monin tavoin: Myötämielisissä pankeissa oli keräystonkkia. Lisäksi myytiin postikortteja, pieniä kipsiveistoksia ja Antellin patsasaiheisia piparkakkuja. Hyväntekeväisyystapahtumillakin kerättiin varoja.
Ilkka Lanton mukaan parivuotinen keräys onnistui ja varoja jäi Mikkoselta tilatun patsaan lisäksi ylikin, jotta onnistumista voitiin sopivasti juhlistaa. Markkamääräisesti isoin potti irtosi yrityksiltä.
Kaupunki kustansi matalan jalustan.
– Aluksi oli suunnitelmissa kallis ja korkea jalusta, mutta Paananen sanoi, että patsas ja hinta alas, Lantto naurahtaa.
Keräystavoitteen onnistumisen lisäksi Lantto korostaa oululaisten mukanaoloa tapahtumissa. Se kaikki on poikinut hyvää patsaalle kauan aikaa.
"Ei lähde politiikkaan"
Patsas on kaupungin omistama julkinen taideteos, joten sitä hallinnoi Museo- ja tiedekeskus Luuppi.
– Helppohoitoinenhan se on, eikä sitä niin vain heilutella, kiittelee yleisötyön johtaja Anna-Riikka Hirvonen Toripolliisin ikonisen jykevää hahmoa.
Vuosittain joudutaan kuitenkin huoltotöihin: pronssipatsaan kanssa pitää olla tarkkana.
Patsas ei ole kokenut varsinaista ilkivaltaa, mutta esimerkiksi tarroja on pitänyt irroitella ja huolehtia muutenkin arvokkuuden säilymisestä.
Patsas markkinoi Oulua, kuten esimerkiksi Oulun hakukampanjaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Kärppien mestaruuden myötä patsas on saanut keltamustaa kärppähuivia ja -paitaa ylleen.
– Saamme usein lupapyyntöjä voiko patsaan pukea jonkin kampanjan hyväksi. Suhtaudumme yleensä aika suopeasti, Anna-Riikka Hirvonen sanoo.
– Mutta politiikkaan Toripolliisi ei lähde mukaan, koska se on neutraali järjestystä valvoessaan.
Patsaita myynnissä
Patsaan asiallisena esikuvana olivat tiettävästi neljä oululaista oikeaa toripoliisia, jotka valvoivat alueen järjestystä vuosina 1934–1979.
Luupin tietokantaan on kirjattu, että veistoksen muhkeana mallina oli kuvanveistäjä Mikkosen ensimmäisen puolison Raili Mikkosen isä Pekka Repo, joka toimi Paimion nimismiehenä.
Patsaan pienoismallin valmistusoikeudet ovat Oulun Seudun Poliisit ry:llä.
Patsaita myydään Oulun kaupungin asiakaspalvelupisteessä Oulu 10:ssä: pienestä peritään 30 ja isosta 60 euroa.
Tuotto menee Oulun Seudun Poliisit Ry:n toimintaan.
FAKTA:
Äärimitat: korkeus 200, leveys 150 ja syvyys 112 cm.
Kivijalusta: korkeus 19, leveys 150 ja syvyys 147 cm.
Pronssijalusta: korkeus 12, leveys 100 ja syvyys 96 cm.
Kokonaiskorkeus 231 cm ja paino 900 kg.
Etusivulla juuri nyt
Näköislehti
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ
Santeri Hilli asuu kerrostalohuoneistossa Lipporannassa itävaltalais-italialaisen puolisonsa Magdalena Di Lucan ja pariskunnan viisi kuukautta vanhan Lumi-tyttären kanssa.
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ
STUDIO TIMO HEIKKALA OY
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ
Studio Timo Heikkala
Käyntiosoite: Solistinkatu 4, 90140 OULU
Puhelin: 0207 545 700
Fax: 0207 545 701
ISSN: 1458-4042
Kotikaupungin kuulumiset kerran viikossa keskiviikkoisin
Oululainen Forum24 pureutuu paikallisiin uutisiin, viihteeseen ja mieleenpainuviin tarinoihin. Levikki noin 85 000.
Olemme osa Kaleva Mediaa.
Käyntiosoite: Solistinkatu 4, 90140 OULU
Puhelin: 0207 545 700
Fax: 0207 545 701
ISSN: 1458-4042