Kun huumeita käyttänyt oululainen käy vessassa, totuus valuu ennen pitkään Taskilaan. Jäteve­den­puh­dis­ta­molta kerätyistä näytteistä voidaan päätellä, kuinka paljon huumeita käytetään.

Ou­lu

Jus­si Kor­ho­nen

jus­si.kor­ho­nen@fo­rum24.fi

Kun lait­to­mia päih­tei­tä käyt­tä­nyt ou­lu­lai­nen käy ves­sas­sa, hän las­kee liik­keel­le mer­kin me­net­te­lys­tään. Eli­mis­tös­tä pois­tu­neet huu­meet kul­keu­tu­vat käy­tet­ty­nä kan­ta-ai­nee­na tai ve­si­liu­koi­sem­pi­na ai­neen­vaih­dun­ta­tuot­tei­na vie­mä­ri­ver­kos­toa pit­kin jä­te­ve­den­puh­dis­ta­mol­le Tas­ki­laan.

Jos so­pi­vas­ti sat­tuu, pää­ty­vät jäl­jet osak­si puh­dis­ta­mol­la ke­rät­tyä näy­tet­tä, joka lä­he­te­tään Mat­ka­huol­lon vä­li­tyk­sel­lä Ter­vey­den- ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen (THL) la­bo­ra­to­ri­oon Hel­sin­kiin.

Näyt­tei­siin pe­rus­tu­en THL:n oi­keus­tok­si­lo­gi­ayk­sik­kö tie­dot­ti lo­ka­kuus­sa, et­tä ke­vääl­lä Ou­lus­sa käy­tet­tiin en­nä­tyk­sel­li­sen pal­jon am­fe­ta­mii­nia. Käyt­tö vä­he­ni mer­kit­tä­väs­ti ko­ro­na­su­lun ku­lu­es­sa, pa­lau­tui poik­keu­so­lo­jen päät­ty­es­sä kor­ke­am­mal­le ta­sol­le ja am­pai­si syys­kuus­sa jyrk­kään nou­suun.

Ou­lu syy­niin

Hel­sin­gin seu­dun huu­mei­den käyt­tö on ol­lut vii­koit­tai­ses­sa jä­te­ve­si­seu­ran­nas­sa jo pi­tem­pään. Ko­ro­na-ai­ka­na näyt­tei­tä ru­vet­tiin ke­rää­mään ker­ran vii­kos­sa myös Ou­lus­sa, Tam­pe­reel­la, Tu­rus­sa ja Kuo­pi­os­sa.

Ke­hit­tä­mis­pääl­lik­kö Ai­no Kan­kaan­pää THL:n oi­keus­tok­si­ko­lo­gi­ayk­si­kös­tä ker­too, et­tä vii­koit­tais­ta seu­ran­taa jat­ke­taan ai­na­kin vuo­den lop­puun ja to­den­nä­köi­ses­ti sii­tä eteen­päin hie­man har­vem­mal­la tah­dil­la. Lo­ka­kuus­sa ra­por­toi­tu­jen tie­to­jen jäl­kei­sel­tä ajal­ta ei ole vie­lä ana­ly­soi­tua ker­rot­ta­vaa, Kan­kaan­pää sa­noo.

– To­den­nä­köi­ses­ti al­ku­vuo­des­ta ra­por­toim­me seu­raa­van ker­ran.

Kes­ki­ke­sän eks­taa­si

THL:n jo jul­kai­se­mis­ta ku­vaa­jis­ta voi pää­tel­lä, et­tä moni juh­lis­ti Ou­lus­sa ju­han­nus­ta käyt­tä­en MDMA:ta, tab­let­ti­muo­dos­sa eks­taa­si­na tun­net­tua ai­net­ta. Täs­sä Ou­lu poik­ke­aa usein ver­rok­kei­na käy­te­tyis­tä Tam­pe­rees­ta ja Tu­rus­ta, joi­den eks­taa­si­käp­py­röis­sä ei vas­taa­vaa ju­han­nus­piik­kiä näy.

Puh­dis­ta­mat­to­mas­ta jä­te­ve­des­tä koo­taan 24 tun­nin ko­koo­ma­näyt­tei­tä, joi­den ke­rää­mi­nen al­kaa sun­nun­tai­aa­mui­sin. 21. ke­sä­kuu­ta aa­mus­ta al­ka­en ke­rät­ty näy­te kie­lii siis to­den­nä­köi­ses­ti ju­han­nus­päi­vän eli lau­an­tain juh­lin­nas­ta.

Ai­no Kan­kaan­pää ker­too, et­tä sun­nun­tai­aa­mus­ta al­ka­en ke­rä­tys­sä näyt­tees­sä nä­kyy huu­mei­den käyt­tö edel­li­sen vuo­ro­kau­den ai­ka­na.

– Se riip­puu tie­tys­ti vie­mä­ri­ver­kos­tos­ta, et­tä kuin­ka pit­kät put­ket siel­lä on ja kuin­ka no­pe­as­ti käy­tet­ty ai­ne pää­tyy puh­dis­ta­mol­le.

Kan­na­bis puut­tuu

Huu­mei­den käyt­töä on tut­kit­tu Suo­mes­sa jä­te­ve­des­tä vuo­des­ta 2012 al­ka­en. Viik­ko­seu­ran­taa laa­jem­man, pa­ril­li­si­na vuo­si­na to­teu­tet­ta­van tut­ki­muk­sen vä­es­tö­poh­ja kä­sit­tää jo lä­hes 60 pro­sent­tia koko maan vä­es­tös­tä.

– Am­fe­ta­mii­nin, me­tam­fe­ta­mii­nin, eks­taa­sin ja ko­kai­i­nin osal­ta jä­te­ve­si­tut­ki­mus an­taa erit­täin hy­vän ku­van, Ai­no Kan­kaan­pää sa­noo.

Koko ku­vaa se ei kui­ten­kaan an­na: ylei­sim­mis­tä huu­meis­ta ra­por­teis­ta puut­tu­vat kan­na­bik­sen tai Su­bu­te­xi­na tun­ne­tun bup­re­nor­fii­nin käyt­tö.

Kan­kaan­pään mu­kaan kan­na­bik­sen käy­tös­tä jä­te­ve­si­näyt­teet ei­vät ker­ro luo­tet­ta­vas­ti.

– Maa­il­mal­la jot­kut sii­tä ra­por­toi­vat. Mui­den osal­ta en osaa sa­noa tu­los­ten luo­tet­ta­vuu­des­ta, mut­ta meil­lä on sel­lai­nen pe­ri­aa­te, et­tä ha­lu­am­me sei­soa sa­tap­ro­sent­ti­ses­ti tu­los­tem­me ta­ka­na.

Bup­re­nor­fii­nin käy­tön seu­ran­taa THL:ssä on poh­dit­tu. Se voi­si ol­la mah­dol­lis­ta ja ra­por­toi­ta­vis­sa, mut­ta jä­te­ve­des­tä ei tie­ten­kään voi pää­tel­lä, on­ko ai­net­ta käy­tet­ty lait­to­mas­ti huu­mee­na vai lail­li­ses­ti lääk­kee­nä, Kan­kaan­pää sa­noo.

Syy­nis­sä on myös mui­ta ai­nei­ta, ku­ten uu­dem­pia muun­to­huu­mei­ta, mut­ta nii­den pi­toi­suu­det ovat usein niin pie­niä, et­tä niis­tä ei voi luo­tet­ta­vas­ti ra­por­toi­da. Löy­dök­set voi­vat kui­ten­kin ker­toa, jos Suo­meen ran­tau­tuu uu­sia ai­nei­ta.

Hy­vää ja huo­noa

Jä­te­ve­si­tut­ki­muk­sis­ta käy il­mi, et­tä Ou­lus­sa, ku­ten muu­al­la­kin, huu­mei­den käyt­tö on li­sään­ty­nyt vuo­des­ta 2012 mer­kit­tä­väs­ti. Pai­kal­li­ses­ti on loh­dul­lis­ta, et­tä Ou­lun jä­te­ve­des­sä nä­kyy vä­ki­mää­rään suh­teu­tet­tu­na edel­leen huo­mat­ta­vas­ti vä­hem­män merk­ke­jä huu­meis­ta kuin ete­län suu­ris­sa kau­pun­geis­sa.

Poh­joi­ses­sa Ke­mis­sä ja Ro­va­nie­mel­lä käy­te­tään enem­män ja Ka­jaa­nis­sa vä­hem­män huu­mei­ta kuin Ou­lus­sa.

Ete­läs­sä ko­kai­i­nin käyt­tö on vii­me vuo­si­na li­sään­ty­nyt. Ou­lus­sa ja muu­al­la poh­joi­ses­sa sen käyt­tö on vä­häis­tä. THL:n ra­por­toi­mis­ta ai­neis­ta Ou­lun ku­vaa­jis­sa erot­tu­vat am­fe­ta­mii­ni ja vä­häi­sem­mäs­sä mää­rin eks­taa­si.

Viik­ko­seu­ran­nan ra­por­teis­sa eks­taa­sin osuus voi to­sin ko­ros­tua, sil­lä näyt­teet ker­to­vat huu­mei­den käy­tös­tä vii­kon­lop­pu­na. Joka toi­nen vuo­si to­teu­tet­ta­vis­sa laa­jem­mis­sa tut­ki­muk­sis­sa näyt­tei­tä ke­rä­tään vii­kon ajan.

– Eks­taa­si on enem­män niin sa­not­tu va­paa-ajan huu­me ja sen käyt­tö on vii­kon­lop­pui­sin huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­paa. Am­fe­ta­mii­nin pi­toi­suu­det ovat ta­sai­sem­pia eri vii­kon­päi­vi­nä, Kan­kaan­pää ker­too.

Kus­tan­nus­te­ho­kas­ta

Huu­mei­den käy­tön seu­ran­ta jä­te­ve­des­tä on Ai­no Kan­kaan­pään mu­kaan hy­vin kus­tan­nus­te­ho­kas­ta.

– Ei voi sa­noa, et­tä se ihan noin vain si­vus­sa me­ni­si, mut­ta muu­hun työ­hön ver­rat­tu­na laa­jo­jen­kin jä­te­ve­si­tut­ki­muk­sien näy­te­mää­rät ovat pie­niä.

Oi­keus­tok­si­ko­lo­gi­ayk­si­kös­sä teh­dään esi­mer­kik­si päih­de­tes­tauk­sen pii­riin kuu­lu­via la­bo­ra­to­ri­o­tut­ki­muk­sia. Lait­teet, me­ne­tel­mät ja hen­ki­lö­kun­ta ovat siis ole­mas­sa muu­ten­kin.

Ly­hyt his­to­ria

Jä­te­ve­si­tut­ki­muk­sen his­to­ria on var­sin ly­hyt. Se juon­taa juu­ren­sa 1990-lu­vul­le, jol­loin tut­ki­jat löy­si­vät ve­sis­töis­tä merk­ke­jä lää­ke­ai­neis­ta tai nii­den ai­neen­vaih­dun­ta­tuot­teis­ta. Huu­mei­den käyt­töä sel­vit­tä­vät jä­te­ve­si­tut­ki­muk­set käyn­nis­tyi­vät noin vii­si­tois­ta vuot­ta myö­hem­min.

2010-lu­vun alus­sa Eu­roo­pas­sa ru­vet­tiin koos­ta­maan laa­jas­ti tie­to­ja eri kau­pun­geis­ta. Esi­mer­kik­si vuo­den 2018 tie­to­jen osal­ta käy il­mi, et­tä Ams­ter­da­mis­sa käy­tet­tiin vä­ki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na rei­lut kak­si ker­taa enem­män am­fe­ta­mii­nia ja 333 ker­taa enem­män ko­kai­i­nia kuin Ou­lus­sa.

Iso­ja mah­dol­li­suuk­sia

Jä­te­ve­des­tä voi­daan ha­vai­ta huu­mei­den li­säk­si pal­jon muu­ta­kin. Suo­mes­sa sii­tä on et­sit­ty merk­ke­jä po­li­o­vi­ruk­ses­ta ja ke­vääs­tä läh­tien ko­ro­na­vi­ruk­ses­ta.

Ai­no Kan­kaan­pää ar­vi­oi, et­tä jä­te­ve­si­tut­ki­muk­ses­ta voi ol­la vie­lä mo­nek­si. Maa­il­mal­ta on jo esi­merk­ke­jä huu­mei­den käy­tön li­säk­si muis­ta­kin elin­ta­poi­hin liit­ty­vis­tä tut­ki­muk­sis­ta.

Jos ky­se­ly­tut­ki­muk­sis­sa ih­mi­set saat­ta­vat­kin kau­nis­tel­la to­tuut­ta, jä­te­ve­si ei va­leh­te­le. Tu­le­vai­suu­des­sa esi­mer­kik­si Tas­ki­las­sa ke­rä­tys­tä jä­te­ve­des­tä voi­tai­siin saa­da tie­toa ou­lu­lais­ten tu­pa­koin­nis­ta, al­ko­ho­lin käy­tös­tä tai kah­vit­te­lus­ta­kin.

– Jä­te­ve­des­sä on iso­ja mah­dol­li­suuk­sia, Kan­kaan­pää to­te­aa.