Satu Parikka on yksi harvoista naisjousimetsästäjistä.
Susanna Eksymä
Susanna Eksymä
susanna.eksyma@forum24.fi
Kaksi tummaa hahmoa hiipii hiirenhiljaa taljajousien kanssa talviuntaan uinuvan Äimäraution siirtolapuutarhan hämärässä.
Asialla ovat Ville Riski ja Satu Parikka. Kaverukset kuuluvat Oulun Seudun Jousimetsästäjät ry:een, joka on ottanut asiakseen harventaa siirtolapuutarhan jäniseläinkantaa.
Metsästäjien katseet vaeltelevat pitkin katulamppujen valaisemia palstoja, joiden peittämää hankea täplittävät metsäjänisten ja rusakoiden papanat ja käpälien jäljet.
Niitä riittää, sillä kun siirtolapuutarha hiljentyy talven tullen mökkiläisistä, pääsevät rusakot ja metsäjänikset herkuttelemaan palstojen antimilla lähes häiriöttä.
– Jäniseläimet aiheuttavat palstojen istutuksille vuosittain merkittävää haittaa. Koska ruutiaseilla metsästäminen ei tule kaupunkialueella kysymykseen, pyysi siirtolapuutarhayhdistys seuraamme apuun, Oulun Seudun Jousimetsästäjien sihteerinä toimiva Ville Riski taustoittaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
15-vuotiaasta lähtien ruutiaseilla metsästänyt Ville Riski innostui jousimetsästyksestä kokeiltuaan taljajousta erämessuilla ja hankki ensimmäisen taljajousensa kesällä 2016.
Susanna Eksymä
Turvallisuus ennen kaikkea
Tämänvuotinen jänisjahti käynnistyi Äimäraution siirtolapuutarhalla marraskuun alussa ja metsästys jatkuu aina helmikuun loppuun saakka.
Jousimetsästäjät jalkautuvat siirtolapuutarhalle jänisjahtiin kerran tai pari viikossa 2–8 metsästäjän porukalla, yleensä ilta kuuden ja puolenyön välillä.
– Kyseessä on luvanvaraista toimintaa. Seurallamme on jahtiin Oulun kaupungin teknisen keskuksen myöntämä poikkeuslupa, jota varten on kuultu siirtolapuutarhalta 150 metrin säteellä asuvia asukkaita, Ville Riski
kertoo.
Hän tähdentää, että turvallisuus on Äimärautiolla tapahtuvien jahtien ykkösprioriteetti.
Metsästyksestä ilmoitetaan varoituskyltein ja hätäkeskus pidetään ajan tasalla käynnissä olevista jahdeista.
– Riistatilanteessa ampuja varmistuu aina ensimmäisenä kohteesta ja sen taustan turvallisuudesta. Jäniseläintä metsästettäessä ampumasuunta on aina alaviistoon päin, jolloin takavaara-alue jää verrattain pieneksi, Riski sanoo.
Hän kertoo metsästyksen turvallisuutta lisäävän käsiviritteiset aseet.
– Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jousi on lataamattomana koko ajan ennen kuin jousi viritetään ampumavalmiuteen. Viritetyn jousen saa myös helposti purettua ammuntavalmiudesta ja kaikki jahtiin osallistuvat jäsenemme hallitsevat tämän ammattitaitoisesti.
Haastava laji
Ville Riski kertoo jousimetsästyksessä viehättävän ennen kaikkea lajin haasteellisuus.
Laji vaatii laajaa perehtymistä, ampumatekniikka runsasta ja jatkuvaa harjoittelua ja välineistö säännöllistä huoltoa.
Jousella metsästetään pääasiassa kyttäämällä, hiipimällä tai koiria apuna käyttäen.
– Valtaosa riistalaukauksista ammutaan alle 20 metrin etäisyyksiltä, mikä on yksi oleellisimmista eroista mitä tulee ruutiaseella metsästämiseen. Tässä korostuu luonnon sekä riistaeläimen käyttäytymisen tuntemus, Riski selittää.
Lajin haasteellisuudesta johtuen myös saalismäärät ovat varsin maltilliset. Riski kertoo Äimäraution siirtolapuutarhalta saatavan saaliiksi kauden aikana jahtikerroista ja lumitilanteesta riippuen keskimäärin vain yhdestä viiteen jäniseläintä. Kuluvalla kaudella tähänastinen saalis Äimärautiolta on kaksi rusakkoa.
Vain jäniseläimiä
Vaikka jousella metsästetään Suomessa jäniseläinten lisäksi myös muun muassa pienpetoja, vesi- ja metsäkanalintuja, valkohäntäpeuroja, metsäkauriita sekä villisikoja, Äimäraution jahti rajoittuu pelkästään metsäjäniksiin ja rusakoihin eikä muualla kaupunkialueella metsästetä.
– Toki pyydettäessä ja sääntelyn puitteissa teemme haittaeläinten, kuten kesykyyhkyjen poistoja halleissa ja vastaavissa tiloissa, joissa ruutiaseiden käyttäminen ei onnistu.
Etusivulla juuri nyt
Näköislehti
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ
Santeri Hilli asuu kerrostalohuoneistossa Lipporannassa itävaltalais-italialaisen puolisonsa Magdalena Di Lucan ja pariskunnan viisi kuukautta vanhan Lumi-tyttären kanssa.
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ
STUDIO TIMO HEIKKALA OY
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ
Studio Timo Heikkala
Käyntiosoite: Solistinkatu 4, 90140 OULU
Puhelin: 0207 545 700
Fax: 0207 545 701
ISSN: 1458-4042
Kotikaupungin kuulumiset kerran viikossa keskiviikkoisin
Oululainen Forum24 pureutuu paikallisiin uutisiin, viihteeseen ja mieleenpainuviin tarinoihin. Levikki noin 85 000.
Olemme osa Kaleva Mediaa.
Käyntiosoite: Solistinkatu 4, 90140 OULU
Puhelin: 0207 545 700
Fax: 0207 545 701
ISSN: 1458-4042