Satu Koho | 2018-04-04
Näytä kommentit
  • 20268oulun vankila Oulun vankila. Vankipaikkoja miehille ja naisille on yhteensä 84. Suljetun vankilan yhteydessä toimii 14-paikkainen vapauttamisyksikkö. (Kuva: Rikosseuraamuslaitos)
  • 20269pelson vankila

Rikosseuraamuslaitos (Rise) esittää Oulun ja Pelson vankiloiden lakkauttamista ja uuden Pohjois-Suomen vankilan rakentamista ­Ouluun.

Kalliimpina ja toiminnallisuuden kannalta huonompina vaihtoehtoina käsiteltiin Oulun ja Pelson vankiloiden kunnostamista ja uudisrakentamista erikseen.

Selvitys jätettiin oikeusministeriölle helmikuussa.
– Ministeriön päätös on odotettavissa kevään kuluessa, sanoo Risen pääjohtaja Esa Vesterbacka.

Hiukkavaaraa ei selvityksessä mainita, mutta siinä todetaan, että vankilan ja poliisin sijainti yhteisellä kampusalueella saa aikaan erityistä synenergiaa ja taloudellisia säästöjä.

Uuteen vankilaan tulisi myös tutkintavankeja, jolloin poliisin ja tuomioistuinten läheisyys tuottaa muun muassa kuljetuksiin liittyviä etuja.

Hiukkavaarassa on jo poliisin palveluja, ja sinne on kaavailtu käräjäoikeuden toimintoja.
– Hiukkavaara on ollut esillä yhtenä mahdollisena uuden vankilan sijaintipaikkana, Vesterbacka myöntää.


Keskusteltu kaupungin kanssa

Selvitystä tehtäessä Rise oli yhteydessä kaupungin edustajiin. Yksityiskohtaisia keskusteluja ei Vesterbackan mukaan ole käyty.

Rise esittää, että nykyinen henkilöstö – Oulussa noin 75 ja Pelsossa vajaa 80 – voisi sijoittua uuteen vankilaan tai muihin Risen toimipisteisiin.

Vankiloita rakennetaan Suomessa harvakseltaan. Uusin on Kakolanmäen vankilarakennukset korvannut Turun vankila, joka valmistui 2007. Meneillään on kolme vankilahanketta: Kerava, Jyväskylä ja Hämeenlinna.

Ei vastaa nykytarpeita

Oulun vankila nousi Myllytulliin 1885. Sen jälkeen sitä on laajennettu ja kunnostettu useita kertoja.
Luonnonkivirakenteet ovat vaikeasti muunneltavissa uusiin käyttötarkoituksiin, eikä ajan hampaan puremiltakaan voida välttyä.

Apulaisjohtaja Petri Suotula, minkä suhteen Oulun vankilan tilat eivät vastaa nykytarpeita?
– Vanhassa rakennuksessa ei ole huomioitu nykyisiä toimintaan vaikuttavia normeja. Esimerkiksi käräjäoikeuden määräämien yhteydenpidon rajoitusten turvaaminen on haasteellista. Ulkoilupihat ovat riittämättömät. Tilat eivät myöskään kaikin osin sovellu vankien pienryhmä- ja yksilömuotoiseen toimintaan.

Vankilan talo- ja turvatekniikkakin vaatii Suotulan mukaan päivittämistä ja uusimista.

Oulun vankilassa on pääasiassa tutkintavankeja Pohjois-Suomesta, jonkin verran myös vankeus-, sakko- ja elinkautisvankeja.

Tutkintavankeuden kesto vaihtelee Oulussa muutamasta viikosta yli kahteen vuoteen. Tuomioita istutaan lyhyistä sakonmuuntorangaistuksista elinkautisiin.

Millainen Hiukkavaara olisi vankilan sijoitus­paikkana?
– Se toisi synergiaetuja poliisin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Sijainti on suhteellisen hyvä, ja on mahdollista, että Hiukkavaaraan saadaan vankilaa ajatellen riittävät suoja-alueet. Negatiivia puolia ovat nykyistä pidempi matka ja mahdollisesti heikommat liikenneyhteydet palveluiden luokse, Suotula vastaa.

Miten pian muutto voisi tapahtua?
– Viimeisen hankesuunnitelman perusteella voidaan puhua 5–10 vuoden aikajänteestä riippuen päätöksenteon nopeudesta.

Ponnistaa maaseutuympäristöstä

Pelson vankila on rakentunut ja laajentunut vähitellen entiselle Pelsonsuolle Vaalaan. Perustamispäätös tehtiin 1935.
Rakennusten kunto, lukuun ottamatta hallintorakennusta, on heikko.

– Peruskorjausta on jouduttu odottamaan kymmenisen vuotta. Korjauksia ja huoltoja on tehty vain kaikkein akuutimpien osalta, kertoo Pelson vankilan johtaja Pertti Reiman.

Pelsoon sijoitetaan miesvankeja ensisijaisesti Itä- ja Pohjois-Suomesta.
Vankeja on johtajan mukaan ”kaikenlaisia”: tutkintavankien lisäksi muuntorangaistusta suorittavista elinkautista istuviin. Keskimääräinen vankeusaika on 8–12 kuukautta.

Pelson erityispiirteenä on väljään ja luonnonläheiseen ympäristöön rakentuva laaja-alainen työtoiminta.
Pajatyöskentelyn lisäksi vankilassa viljellään peltoja, tehdään metsän- ja ympäristönhoitotöitä ja harjoitetaan karjataloutta. Samalla huolehditaan alkuperäisrotujen (lapinlehmä, suomenlammas) geenipankista ja jalostuksesta.

Kuinka Pelson erityispiirteet huomioitaisiin Ouluun sijoittuvassa vankilassa?
– Tämänkaltainen maaseutuympäristöön nojaava toiminta, jossa työtoiminta ja vaikuttavuustyöskentely on joustavasti integroitu toisiinsa tavoitteena vaikuttaa uusintarikollisuuteen ja vankien kiinnittymiseen takaisin yhteiskuntaan, ei tule toteutumaan, vastaa Reiman.

Kuka päättää, mitä maatilalle geenipankkeineen tapahtuu?
– Vankiloiden lakkauttamisesta ja perustamisesta päättää oikeusministeri, geenipankkitoiminnan siirtämisestä tai lopettamisesta Rikosseuraamuslaitos. Tällä hetkellä käydään keskustelua geenipankkitoiminnan siirtämisestä, mutta koska asia ei ole akuutti, suunnitelmaa ei ole vielä tehty.


Vastalause kansanedustajilta

Pelson vankila on Vaalan suurin työllistäjä. Niinpä sen lakkauttaminen on aluepoliittisesti kipeä asia.

Oulun vaalipiirin kansanedustajat puolueista riippumatta vaativat, että Pelson vankilan toiminta turvataan jatkossakin.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Hanna Halmeenpää (vihr.), Katja Hänninen (vas.), Olli Immonen (ps.), Marisanna Jarva (kesk.), Niilo Keränen (kesk.), Timo V. Korhonen (kesk.), Ulla Parviainen (kesk.), Juha Pylväs (kesk.), Antti Rantakangas (kesk.), Hanna Sarkkinen (vas.), Eero Suutari (kok.), Mari-Leena Talvitie (kok.), Tytti Tuppurainen (sd.), Tapani Tölli (kesk.), Mirja Vehkaperä (kesk.) ja Ville Vähämäki (ps.).

Vaalipiirin edustajista vain Juha Sipilä (kesk.) ja Pirkko Mattila (sin.) eivät ole allekirjoittaneet kannanottoa.

Käyttäjäarviot:
  • Kokonais arvosana 0.0 pistettä 5:stä
  • 0.0
  • 0.0
  • 0.0
  • 0.0
  • 0.0

Kommentit