Tyypillisesti palavat etenkin roskikset, joskus myös talot

Ou­lu

Pe­las­tus­lai­tok­set saa­vat vuo­sit­tain lu­kui­sia hä­ly­tyk­siä uu­den­vuo­den ra­ket­tien ai­heut­ta­mis­ta pa­lo­na­luis­ta.

Eri­tyi­sen ylei­siä ovat ros­kis­pa­lot, jot­ka mo­nes­ti ovat ta­hal­li­ses­ti ai­heu­tet­tu­ja. Toi­si­naan ra­ket­ti saat­taa kui­ten­kin sy­tyt­tää ros­kat pa­la­maan myös va­ro­mat­to­man kä­sit­te­lyn ta­kia.

– Ko­ro­na­e­pi­de­mi­an ta­kia mo­net kau­pun­git ovat pe­ru­neet ylei­set isot ilo­tu­li­tuk­set, mut­ta voi ol­la, et­tä ih­mi­set pik­ku­po­ru­kois­sa ja per­he­pii­ris­sä am­pu­vat ra­ket­te­ja sa­maan ta­paan tai jopa vä­hän enem­män kuin vii­me vuo­si­na. Ra­ket­te­ja am­mu­taan kui­ten­kin ul­ko­na, jo­ten se saa­te­taan ajan­viet­tee­nä miel­tää ko­ro­na­tur­val­li­sek­si. Täs­sä vuo­den­vaih­tees­sa ko­ros­tuu­kin va­ro­vai­suus niin tar­tun­to­jen eh­käi­syn kuin ra­ket­tei­hin liit­ty­vien ris­kien ta­kia, sa­noo pro­jek­ti­joh­ta­ja, pa­loin­si­nöö­ri Ant­ti Määt­tä­nen Lä­hi­Ta­pi­o­las­ta.

Pa­lo­pääl­lik­kö Jan­ne Rau­ta­suo Län­si-Uu­den­maan pe­las­tus­lai­tok­sel­ta on sa­moil­la lin­joil­la. Ih­mis­ten käyt­täy­ty­mis­tä on vie­lä vai­kea en­na­koi­da, mut­ta pe­las­tus­lai­tok­sel­la val­mis­tau­du­taan vuo­den­vaih­tee­seen kuin mi­hin ta­han­sa uu­teen­vuo­teen.

– Tyy­pil­li­siä va­hin­ko­ja ovat jä­te­as­ti­oi­hin ja jä­te­ka­tok­siin koh­dis­tu­vat pa­lot. Ra­ken­nus­pa­lois­sa ilo­tu­li­te on esi­mer­kik­si pää­ty­nyt par­vek­keel­le tai te­ras­si­lau­doi­tuk­sen al­le ja sy­tyt­tä­nyt al­ku­pa­lon.

Tark­ka­na ros­kien kans­sa

Pe­las­tus­toi­men ti­las­to­jen mu­kaan Suo­mes­sa on vii­me vuo­si­na ol­lut vuo­sit­tain kar­ke­as­ti noin sata tu­li­pa­loa tai vaa­ra­ti­lan­net­ta, jois­sa syt­ty­mis­syyk­si on ar­vi­oi­tu ilo­tu­li­te tai py­ro­tek­ni­nen tuo­te. Tar­kem­min näi­hin pe­las­tus­lai­tos­ten hä­ly­tys­teh­tä­viin pe­reh­ty­nees­sä pe­las­tu­sa­lan opin­näy­te­työs­sä ha­vait­tiin, et­tä vuo­si­na 2010–2019 pa­lo­tyy­peis­sä ko­ros­tui­vat juu­ri ros­ka- ja jä­te­as­ti­oi­den pa­lot. Myös maas­to- ja ra­ken­nus­pa­lo­ja syt­tyy ilo­tu­lit­teis­ta vuo­sit­tain, lii­ken­ne­vä­li­ne­pa­lo­ja har­vem­min.

Pa­lo­pääl­lik­kö Rau­ta­suo ker­too, et­tä yleen­sä ilo­tu­lit­tei­siin liit­ty­vät pa­lot saa­vat al­kun­sa it­se am­pu­mi­ses­ta, mut­ta toi­si­naan esi­mer­kik­si ros­kis­pa­lo saat­taa ai­heu­tua ra­ket­ti­ros­kien huo­li­mat­to­mas­ta kä­sit­te­lys­tä. Ros­kis­pa­lo­jen ylei­sim­mäk­si syt­ty­mis­syyk­si hän ar­ve­lee il­ki­val­taa.

– Ar­vi­om­me mu­kaan ilo­tu­lit­tei­siin liit­ty­vis­tä pa­lois­ta yli puo­let on ta­hal­li­sia, noin kol­man­nes tuot­ta­muk­sel­li­sia ja noin 10 pro­sent­tia va­hin­ko­ja. Joka ta­pauk­ses­sa iso osa näis­tä pa­lois­ta on tur­hia, ja mo­net voi­tai­siin vält­tää käyt­tä­jän va­ro­vai­suu­del­la, sa­noo Rau­ta­suo.

– Ai­kuis­ten on tär­ke­ää muis­taa, et­tei­vät ilo­tu­lit­teet kuu­lu alai­käis­ten käyt­töön. Huo­nol­la tuu­ril­la ra­ket­ti­hu­veis­ta voi ai­heu­tua hy­vin­kin kal­lii­ta va­hin­ko­ja, jot­ka saat­ta­vat seu­ra­ta va­hin­gon­kor­vaus­vas­tui­na pit­käl­le ai­kui­si­kään. Ko­tien tu­li­pa­lois­ta tai louk­kaan­tu­mi­sis­ta ai­heu­tu­nut­ta in­hi­mil­lis­tä kär­si­mys­tä ei tie­ten­kään voi edes ra­has­sa mi­ta­ta, sa­noo Määt­tä­nen.

Jos ra­ket­ti jää suu­ta­rik­si

Jot­ta ai­na­kin tur­hat ros­kis­pa­lot uu­te­na­vuo­te­na väl­tet­täi­siin, pyy­sim­me pa­lo­pääl­li­köl­tä vink­ke­jä.

Kun ra­ke­tit on am­mut­tu ja on ko­tiin­läh­dön ai­ka, kuin­ka kan­nat­taa toi­mia?

– Ra­ket­te­ja ei saa jät­tää ym­pä­ris­töön, vaan ros­kat tu­lee vie­dä vii­meis­tään seu­raa­va­na päi­vä­nä ros­kiin. Jos ros­kat on tar­ve sii­vo­ta heti, kas­te­lu on hyvä tapa var­mis­taa, et­tei esi­mer­kik­si ilo­tu­li­te­pa­ta jää ky­te­mään. Pääl­le voi siis yk­sin­ker­tai­ses­ti kaa­taa vet­tä, sa­noo Rau­ta­suo.

– Ra­ket­ti­ros­kat saa lait­taa vas­ta jääh­ty­nei­nä jä­te­as­ti­aan, jot­ta ne ei­vät pää­se kuu­mi­na sy­tyt­tä­mään ym­pä­ril­lä ole­via ros­kia tai ra­ken­tei­ta.

Ra­ket­ti ei toi­mi­nut eli jäi suu­ta­rik­si. Mitä voin teh­dä?

– Tur­val­li­suus- ja ke­mi­kaa­li­vi­ras­to oh­jeis­taa odot­ta­maan vä­hin­tään kym­me­nen mi­nuut­tia lau­kai­su­y­ri­tyk­sen jäl­keen, en­nen kuin ilo­tu­lit­teel­le te­kee mi­tään. Sit­ten sen voi upot­taa esi­mer­kik­si ve­si­äm­pä­riin, mikä te­kee sen vaa­rat­to­mak­si. Suu­ta­ria ei saa yrit­tää sy­tyt­tää uu­des­taan, sa­noo Rau­ta­suo.

Vi­al­li­set ilo­tu­lit­teet voi pa­laut­taa uu­den­vuo­den jäl­keen noin vii­kon ajan kau­pan myyn­ti­pis­tee­seen.

FAK­TA: Oh­jei­ta tur­val­li­seen ilo­tu­lit­ta­mi­seen

Uu­den­vuo­den ra­ket­te­ja saa am­pua vain uu­den­vuo­de­nyö­nä kel­lo 18–02. Muul­loin tar­vi­taan pe­las­tus­vi­ra­no­mai­sen eril­lis­lu­pa. Vain täy­si-ikäi­set saa­vat os­taa ja käyt­tää ilo­tu­lit­tei­ta.

Ra­ket­te­ja am­pu­van on lain mu­kaan käy­tet­tä­vä suo­ja­la­se­ja. Myös mui­den pai­kal­la oli­joi­den kan­nat­taa suo­ja­ta sil­män­sä la­seil­la. Lap­sil­le voi lait­taa kuu­lo­suo­jai­met.

Am­mu vain au­ke­al­la pai­kal­la. Huo­leh­di, et­tei­vät ra­ke­tit voi osua ih­mi­siin, ra­ken­nuk­siin tai esi­mer­kik­si ajo­neu­voi­hin.

Lue ilo­tu­lit­teen käyt­tö­oh­je en­nal­ta, jot­ta sitä ei tar­vit­se tih­rus­taa pi­me­äs­sä. Käy­tä vain Suo­mes­sa hy­väk­syt­ty­jä tuot­tei­ta, älä­kä muun­te­le nii­tä.

Tue ra­ket­ti tai pata hy­vin. Tu­ke­val­la alus­tal­la ilo­tu­li­te ei pää­se kaa­tu­maan. Ra­ke­tin voi am­pua sii­hen so­pi­vas­ta te­li­nees­tä tai tu­es­ta.

Sy­ty­tä ilo­tu­li­te käsi suo­ra­na ja pois­tu no­pe­as­ti sen luo­ta. Sy­ty­tys­puik­ko li­sää tur­val­li­suut­ta. Älä ku­mar­ru sy­tyt­tä­es­sä ilo­tu­lit­teen pääl­le.

Huo­mi­oi muut ih­mi­set sekä eläi­met. Uu­si­vuo­si on mo­nil­le me­lus­ta kär­si­vil­le ikä­vää ai­kaa.

Läh­teet: Tu­kes, Län­si-Uu­den­maan pe­las­tus­lai­tos.