Asu­mi­sen suu­ret lin­jat muut­tu­vat Suo­mes­sa pää­o­sin hi­taas­ti. Sil­ti lii­ket­tä ta­pah­tuu vuo­sien ja vuo­si­kym­men­ten mit­taan. Ti­las­to­kes­kuk­sen yli­ak­tu­aa­ri Ot­to Kan­nis­to pu­huu man­ner­laat­to­jen lii­kah­te­lus­ta – sen ver­ran verk­kai­ses­ti asu­mi­so­lois­sa ta­pah­tuu ke­hi­tys­tä suun­taan tai toi­seen.

Yhä edel­leen ylei­sin asu­mis­muo­to Suo­mes­sa on omas­sa omis­tuk­ses­sa ole­va oma­ko­ti­ta­lo tai pa­ri­ta­lon puo­li­kas. Noin puo­let suo­ma­lai­sis­ta asuu näin. Ker­ros­ta­los­sa vuok­ral­la asuu noin vii­de­so­sa ja omas­sa ker­ros­ta­lo­a­sun­nos­saan noin seit­se­mä­so­sa.

Ou­lus­sa vuok­ral­la ker­ros­ta­los­sa asu­vien osuus on yli­ak­tu­aa­ri Kan­nis­ton mu­kaan kes­ki­mää­räis­tä kor­ke­am­pi eli noin nel­jä­so­sa.

”Tämä se­lit­tyy suu­rek­si osak­si sil­lä, et­tä kau­pun­kiin muut­taa opis­ke­li­joi­ta, jot­ka aset­tu­vat vuok­ra-asun­toon”, hän sel­vit­tää.

Kai­ken kaik­ki­aan vuok­ral­la asu­vien mää­rä on jos­sain mää­rän kas­vus­sa. Näin ta­pah­tuu en­nen kaik­kea suu­ris­sa kau­pun­geis­sa ja yli­o­pis­to­paik­ka­kun­nil­la.

Ou­lus­sa kes­ki­mää­räis­tä nuo­rem­pi asun­to­kan­ta

Ti­las­tot ker­to­vat myös, et­tä suo­ma­lai­set oma­ko­ti­ta­lot ovat tyy­pil­li­ses­ti pe­räi­sin 1980-lu­vul­ta ja ker­ros­ta­lot 1970-lu­vul­ta. Ko­dit ovat näin ta­val­li­ses­ti kym­me­niä vuo­sia van­ho­ja. Asun­to­kan­ta myös uu­dis­tuu hi­taas­ti, sil­lä asut­tu­ja asun­to­ja on Suo­mes­sa kaik­ki­aan 2,7 mil­joo­naa ja uu­sia ra­ken­ne­taan vuo­sit­tain noin 30 000 kap­pa­let­ta. Jos huo­mi­oi­daan tyh­jil­lään ole­vat asun­not, asun­to­ja on yh­teen­sä noin 3 mil­joo­naa.

Ti­lan­ne Ou­lus­sa on kui­ten­kin hie­man eri­lai­nen.

”Ou­lus­sa on 2000-lu­vul­la ra­ken­net­tu var­sin pal­jon ja asun­to­kan­ta on nuo­rem­pi kuin Suo­mes­sa kes­ki­mää­rin”, ker­too Ot­to Kan­nis­to.

Asu­mi­sen väl­jyys on Suo­mes­sa vuo­sien mit­taan kas­va­nut. To­sin vii­me ai­koi­na var­sin­kin ker­ros­ta­loi­hin on ryh­dyt­ty ra­ken­ta­maan en­tis­tä pie­nem­piä asun­to­ja, jot­ka val­ta­o­sin me­ne­vät vuok­ra­käyt­töön.

Täl­lä het­kel­lä asun­nois­sa on hen­keä koh­ti ti­laa kes­ki­mää­rin 40,5 ne­li­ö­met­riä. Ou­lus­sa luku on hie­man pie­nem­pi eli 38,7 ne­li­ö­tä. Yh­dek­si se­li­tyk­sek­si yli­ak­tu­aa­ri Kan­nis­to ar­vi­oi pie­nis­sä vuok­ra-asuin­nois­sa asu­vien opis­ke­li­joi­den suu­ren mää­rän.

Yk­sin asu­vien mää­rä kas­vaa no­pe­as­ti

Vaik­ka muu­tok­set asu­mi­so­lois­sa ovat­kin pää­sään­töi­ses­ti hi­tai­ta, myös var­sin no­pei­ta liik­kei­tä saat­taa ta­pah­tua. Pari sel­lais­ta yli­ak­tu­aa­ri Kan­nis­to ha­lu­aa nos­taa esil­le. Yk­si mer­kit­tä­vä seik­ka, joka usein vie­lä jää jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa huo­mi­ot­ta, on yk­sin asu­vien ih­mis­ten mää­rän suu­ri ja var­sin no­pea kas­vu.

”Suo­mes­sa on yli mil­joo­na yh­den ih­mi­sen ko­ti­ta­lout­ta. Täs­sä ei ole ky­sy­mys vain nuor­ten iloi­ses­ta sink­ku­e­lä­mäs­tä, vaan myös vä­es­tön ikään­ty­mi­ses­tä. Kun toi­ses­ta puo­li­sos­ta ai­ka jät­tää, les­ki jää asus­te­le­maan yk­sik­seen”, hän ku­vai­lee.

Yk­sin asu­vien mää­rä on Ou­lus­sa­kin kas­va­nut hur­jas­ti. Nyt hei­tä on tääl­lä pe­rä­ti 43 000 – kaik­ki­aan noin 10 000 enem­män kuin vain kym­me­nen vuot­ta sit­ten.

Ot­to Kan­nis­to hok­saut­taa myös, et­tä en­si­a­sun­non os­ta­jien ikä vai­kut­taa hi­taas­ti hi­nau­tu­van ylös­päin. Nyt se on nous­sut jo pääl­le 30 vuo­den. Tyy­pil­li­nen pol­ku kul­kee tätä ny­kyä niin, et­tä nuo­ret muut­ta­vat omil­leen noin 18-vuo­ti­ai­na hank­ki­mal­la vuok­ra-asun­non. Täs­tä rei­lun 10 vuo­den ku­lut­tua he al­ka­vat har­ki­ta omis­tu­sa­sun­non hank­ki­mis­ta.

OU­LUS­SA KER­ROS­TA­LO ON MUUT­TA­JIEN TOI­VE­A­SU­MIS­MUO­TO

Vii­me vuon­na jul­kis­te­tun Ou­lun seu­dun asu­mis­tut­ki­muk­sen mu­kaan ker­ros­ta­lo nou­si kaik­kein suo­si­tuim­mak­si asu­mis­muo­dok­si muut­toa har­kit­se­vien kes­kuu­des­sa: 40 pro­sent­tia heis­tä aset­tui­si ker­ros­ta­loon.

Ou­lun Lip­po­ran­nan asui­na­lu­et­ta ra­ken­nut­ta­van He­alth City Fin­land Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Jari-Pek­ka Kel­hä nä­kee ker­ros­ta­lo­jen suo­si­on kas­vuun usei­ta syi­tä.

”Yk­si on luon­nol­li­ses­ti kau­pun­gis­tu­mi­nen. Toi­nen se­li­tys on vä­es­tö­ra­ken­teen muu­tos. Yh­den ja kah­den hen­gen ko­ti­ta­louk­sien mää­rä li­sään­tyy ja näi­tä ker­ros­ta­lot eri­tyi­ses­ti kiin­nos­ta­vat. Tur­val­li­suu­ten­sa ja vai­vat­to­muu­ten­sa vuok­si ker­ros­ta­lo­a­su­mi­nen ve­tää myös yhä enem­män ikään­ty­viä ih­mi­siä.”

Kel­hä muis­tut­taa, et­tä myös lap­si­per­hei­den ajat­te­lus­sa on ta­pah­tu­nut muu­tos: ny­kyi­sin mo­net lap­si­per­heet ha­lu­a­vat asua kes­kus­tan ker­ros­ta­los­sa.

Lip­po­ran­taan ra­ken­tu­va, uu­teen Ko­ti­ka­tu365-kon­sep­tiin pe­rus­tu­va ker­ros­ta­lo­a­lue tar­jo­aa asun­to­ja ja pal­ve­lui­ta eri elä­män­vai­hei­siin ja tar­pei­siin – oli se sit­ten sink­ku­a­sun­to, per­he­a­sun­to, kak­ko­sa­sun­to, se­ni­o­ri­a­sun­to tai pal­ve­lu­a­sun­to. Yh­tei­söl­li­ses­sä ja ak­tii­vi­ses­sa asui­nym­pä­ris­tös­sä yk­sin asu­jan­kaan ei tar­vit­se ol­la yk­si­näi­nen.